Eli reitistä tuli tynkä... poljettuja kilometrejä hyvä jos 500
Turhan heppoisin eväin olin matkaan valmistautnut. Ensinnäkin kunnon kartat pitää hommata etukäteen, ja kartoissa tulee näkyä kaikki pikkutietkin. Leirintäalueet merkata kartalle valmiiksi ja suojata kartta vaikka kontaktimuovilla.
Sää oli koleanviileä, mutta se ei ollut ongelma, varusteet kun noudattelee Pohjois-Norjan varustetasoa. Rankkaan vesisateeseen en ollut varautunut, eli kaikki pitäisi pakata vielä omiin muovipusseihin. Teltta tosin on tietinkin pakattuna 50 l jätesäkkiin. Haltin Hike&Bike todisti jälleen toimivuutensa ja piti rankat sadevedet ulkona. Ylimääräinen alusta/suoja teltan alle saattaisi olla tarpeen, kun maa on sateesta vettynyt.
Myös liikenne ja autojen määrä oli yllätys. Huomioliivi oli aivan ehdoton turva polkiessa. Kunnioittavasti autot kuitenkin suhtautuivat pyöräilijään. Odottivat maltillisesti ohitusmahdollisuutta ilman mitään tööttäilyjä tai kansainvälisiä merkkejä.
Tälle reitille ei nyt oikein osunut mitään "Emmerdale-maisemia" ja muutenkin ne maisemat ovat pari metriä korkeiden pensasaitojen takana piilossa. Pikkuteillä näin kylläkin paljon aitoja ja historiallisia kyliä, joten mitään tarvetta ei ollut hakeutua ns. turistirysäkyliin.
Ihmiset ovat aivan ihania, puheliaita ja avuliaita! Joskus tuntui melkein, että miksi kysyinkään tietä tai suuntaa, kun puheesta ja selityksestä ei meinannut tulla loppua ollenkaan... ;)
Tapaamani Lontoolaispyöräilijä listasi parhaiksi pyöräilyalueiksi Walesin ja Cornwallin. Tasaista ja helppokulkuista olisi sitten itärannikolla. Paras kaikista on kuitenkin kuulemma Skotlanti!
Joten Skotlannin kartat ja matkaoppaat ovat jo tilauksessa! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit